Laku-sukat

Eipä ole tullut laitettua tänne pitkään aikaan päivityksiä. Olen kyllä tehnyt jotain pientä mutta työ (inspiroiva ja ihana paikka, tykkään kyllä kovasti) on tullut haittaamaan harrastuksia, siten että aikaa vaan on vähemmän. No laku-sukat on tullut tehtyä. Lankana on taas kerran Seitsemän Veljestä ja malli on oma. Inspiraationa on ollut vanha lakritsa tunnus ja täytelakut.

Ja laaduntarkkailija on tietysti työssään.

Lakusukkaa pukkaa

Olen sen verran kova karkinsyöjä, että inspiraatiota pukkaa niistä koko ajan. Nyt uusimpana jäsenenä karkkineuleperheeseen valmistui täytelaku sukat. Kärjessä komeilee vanha lakritsatunnus. Tällä tunnuksella ei ole mitään tekemistä minkään muun kanssa, kuin historian ja nimenomaan Fazerin lakuhistorian. Lankana Seitsemän Veljestä ja puikot 3,5.

Sitten on vielä tää karvainen hanslankari, jonka tarvitsee tunkea kuonoaa joka paikkaan ja ihan aina. Mutta sopiihan se värinsä puolesta lakritsateemaan.

Pikku hylly

Mulla oli mummulan roskalavalta hamstraama tuolin raato ja alkuajatuksena oli rakentaa siitä jonkin sorttinen hylly, osat vaan olivat etsinnän alla.
No kansanopiston hylkypuulaarissa oli rukin raato kuin tilauksesta. Ei muuta kuin tuumasta toimeen.
Irroittelin rukin osat toisistaan ja yhdistin niistä osan tuoliini sekä ihan uutta puuta, jotta alahyllystä saisin vähän leveämmän. Ylähyllyn tein tarpeettomasta kirjatuesta ja vanhasta tietokirjasta.

Kun osat olivat kasassa, sävytin Karnauba-vahaa ja huiskin sitä sinne tänne ja lopuksi vahasin koko helahoidon valkoiseksi sävytetyllä vahalla. Sitten liimasin kirjan tukeen ja lopuksi lakkasin Kiva-kalustelakalla kirjan. No tulihan siitä melkoisen kotikutoinen mutta olen ihan suht tyytyväinen.

Perintö kangassäilytin

Mummuni kätköistä löytyi vanha säilytin. Mummuni on ommellut ja kirjonut sen tyttösenä koulussa joten se on ainakin seitsemänkymmentä vuotta vanha.
Säilytin oli elämän tuulissa rispaantunut ja likastunut mutta halusin säilyttää sen ja päätin korjata kulumat. Hiukan kyllä jännitti pestä sitä kun en ollut ihan varma kestääkö se lainkaan pesun.
Säilytin kesti hyvin parikin pesua kun en meinannut millään saada tahroja lähtemään eikä kaikki niistä lähtenytkään.
Mutta kaiken kaikkiaan siitä tuli ihan passeli ja se löysi paikkansa keittiön seinälle.

Kirpputorilta löytyi vielä edullisesti kauniisti sinisellä kirjottu pyyheliinatelineen peitto jossa vielä suosikki kuvio, kolme kissaa.

Nyt on keittiön kakofonia valmis, uusi Marimekko ja vanhat kirjotut jutut sulassa sovussa.

Lapsuusmuistot

Äitini on aikamoinen keräilijä. Tässä tapauksessa se oli mun onni.

Äiti on säilyttänyt mun ensimmäisen leluni ja ensimmäiset juhlakengät.

Ensin ne pyörivät pöydän päällä koristeena mutta aina siivotessa ne alkoivat ärsyttää. Ajattelin laittaa kengät kehyksiin ja seinälle mutta en ollut löytänyt tarpeeksi syviä vitriinikehyksiä. 

Nyt kevään korvalla iski vähän suurempi siivouskärpänen ja aloitin kaappien systemaattisen tyhjennyksen/siivouksen ja avot löysin täydelliset vitriinikehykset kaappini syövereistä. Olin ihan kokonaan unohtanut että mulla on sellaiset ja ne on niin isot että ensilelukin mahtui juuri ja juuri sinne.

Joten tein lapsuusmuistoistani taulun.

 

Keittiön Marimekot

Ompelin keittiöön uudet verhot ja samalla vielä kaitaliinankin pöytään. Täytyyhän sitä ihmisellä olla jotain Marimekkoa huushollissaan vielä kun saan olla siellä töissäkin. Kuosi on Puutarhurin parhaat ja sopii väritykseltään loistavasti meille, tosin keittiössä on nyt tyylien kakofoniaa, uutta Marimekkoa mummun seitkyt vuotta vanhojen perintö kirjontatöiden kanssa sulassa sovussa. Mutta näin meillä ja niin mun näköistä

Vessan tuunausta

Tervehdys kaikille. On vierähtänyt tovi jos toinenkin siitä kun viimeksi olen tänne mitään päivittänyt. Pää on vieläkin pyörällä opiskelusta ja työssä oppimisesta. Näin vanhemmalla iällä ammatin vaihtaminen ja siihen liittyvät opiskelut ei ole mennyt ihan heittämällä. Nyt visualistin opinnot on puolessa välissä ja mulla on huikean inspiroiva työssä oppimispaikka Marimekolla, joten kyllä se tästä ja käsityötkin palailevat pikkuhiljaa kuvioihin.
Mutta mennään niihin.
Meidän vessa on kokenut pienen muodonmuutoksen pienen pienin kustannuksin. Kaapin oviin liimasin jo aikaa sitten vanhasta lehdestä tulostamat ja isontamat kosmetiikka mainokset mutta nyt sain vihdoin ja viimein laitettua listat niiden ympärille.

 
Kuvat olen lakannut kalustelakalla kolmeen kertaan ja listat liimasin oviin. Listat ovat peräisin vanhempieni huushollista ja jäivät käyttämättömiksi uusien ikkunoiden myötä.
Aikaisemmat peltilaatikot eivät sopineet enään kaapinovien tuunauksen jälkeen alahyllylle joten kävin Sinellistä hakemassa puulaatikot jotka koristelin teemaan sopivin vanhoin mainoksin ja lakkasin sisä- ja ulkopuolelta ne pariin kertaan.

Sitten kurkku- ja oliivipurkista tuunasin meikkisiveltimille ja hampaiden hoito vehkeille omat säilyttimet. Liimasin mainokset purkkiin ja taas kerran lakkasin kuvat pariin kertaan. Tiskattavia purkeista ei saanut mutta kestää pyyhkeillä kostealla. Että tällainen nostalgia pläjäys tuli vessaan.